15 cm lumisohjosta vesikeliksi kahdeksassa tunnissa

Tänään oli autoilun kannalta erittäin mielenkiintoinen (ja monipuolinen) päivä.

Aamulla (9-10 välillä) tuli lunta taivaan täydeltä ja auto piti kaivaa kinoksesta ennen liikkeellelähtöyrityksiä. Kun auton lopulta sai sohjosta liikkeelle, ei jarrua uskaltanut painaa kiinnijäämisen pelossa. Noin kaksi ensimmäistä kilometriä sujuivat enempi vähempi muljuten, kun auton pohjaa hyväili tukeva lumipeite. Isommat tiet oli sentään aurattu ja ajaminen sujui normaaliin talvitapaan.

Töiden jälkeen iltapäivällä (17-18 välillä) ihmetys olikin melkoinen, kun auto oli märkä vedestä ja kaikki lumi sekä jää oli lähtenyt sen pinnasta. Autoa ei tarvitsisikaan viedä kauppakeskuksen parkkihalliin sulamaan (siinä alkoi paikoitellen olla jo aikamoinen jääkerros ja oikea etupyörä täristi sinne jäätyneen sohjon takia)! Tietkin olivat aivan viimeistä 500 metrin pätkää lukuun ottamatta sulat, eli märkää asfalttia – pitoa oli siis moninkertaisesti viime aikoihin verrattuna. Melkein alkoi ajamisen helppous hymyilyttää paluumatkalla… kesäkelejä odotellessa!