Välikelin renkaita ei Naruskalla tarvita…

Kesäaikaan siirtyminen täällä Koillis-Lapin perukoilla ei tarkoita kesää missään mielessä. Talvi eikun kiristelee otettaan ja lumi lisääntyy, eli täyttä talvikeliä edelleen täällä eletään. Täällä ei rengasvalintojen kanssa tarvitse lanttia vielä heitellä, vaan talvirattaat ovat tiukasti vielä alla. Keskimääräisestikin Vapun aika on normikeväänä sillä rajalla, että olot ovat pysyväisluonteisesti saattaneet muuttua kesäisiksi. Sekään ei kuitenkaan ole varmaa, koska takatalvet väijyvät aina. Myöhäisimpiä ajankohtia renkaanvaihdolle on takavuosina ollut kesäkuun alkupäivät.

Ukka käväisi eilen päivämutkin Naruskalta vajaan 100 kilometriä pohjoiseen. Normaalisti tie Naruskalta siihen ilmansuuntaan on aurattu vain Naruskajärven tasalle nelisenkymmentä kilometriä tukikohdastamme, mutta tämä talvi on mukava poikkeus. Mukava siksi, että tie Naruskajärveltä eteenpäin on talvesta huolimatta aurattu autolla ajettavaksi. Se tarkoittaa, että Tuntsan erämaa on tavoitettavissa autoilemalla, kun normaalisti sinne sydäntalvella on pääsy vain moottorikelkalla tai hiihtäen.

Tuntsahan on ainakin A.E.Järvisen kirjoja lukeneille tuttu nimi. Tuntsajoen latvathan sijaitsevat Pohjois-Sallan koillisimmassa kulmauksessa. Sieltä tämä kuuluisa joki virtailee Vanhaan Sallaan, eli nykyisin Venäjän puolelle sinne sodassa luovutetulle alueelle.

Oheiset maisemakuvat ovat hiihtoporukan hakureissulta. Ukka pelasi kahden hiihtovaeltajan haun onnistumisen varman päälle, koska peräkärry oli pakko ottaa matkaan hiihtäjien ahkoiden kuljettamiseksi pois kairasta miesten keralla. Bronco oli ajoneuvovalinta, joskin ajaessa selvisi se, että reissu olisi onnistunut pienemmälläkin autolla, joissa niissä molemmissa on meillä hyvät talvinokialaiset alla.

Koska talvikelit ennusteiden mukaan jatkuvat Lapissa ainakin seuraavat 10 päivää, heittää Ukka lukijoille pienen vihjeen siitä, että ainutkertainen mahdollisuus on katsastaa autoilemalla oikea erämaa, jos se ei hiihtäen tai kelkkailemalla mahdollista ole. Asumatonta erämaata näkee muutaman sata neliökilometrä muutamassa tunnissa niin halutessaan. Yleinen tie päättyy -kyltin jälkeen Naruskajärven tasalta pääsee ajamaan eteenpäin vielä viitisenkymmentä kilometriä Tuntsajoen sillalle. Matkailu avartaa!

Muistettava kuitenkin on, että koko Lapin alueella on talvirengaskeli toistaiseksi määräämättömän ajan eteenpäin, vaikka kesäaikaa elämmekin.

Alimmainen kuva on Saihoseljän päältä, mistä Tuntsan erämaa-alue tuntureineen aukenee niin, että ahtaan paikan kammo varmasti katsojalta häipyy. Siltakuva on Tuntsajoen sillalta joen virtaussuuntaan, eli etelään.